Röyhkeä ja riemukas

Olen herännyt levottomana ja haluavana kevätaurinkoon. Haaveilen tulevasta, kaipaan menestystä ja kunniaa. Tänä keväänä onnistuin saamaan sellaisen työpaikan, josta olen haaveillut vuosia. Tunteet vaihtelevat laidasta laitaan. Toisinaan olen kauhuissani tajutessani, etten osaa vielä tulevaa ammatinkuvaani ja pelkään, etten tule pärjäämään. Mutta tuon tunteen kanssa vuorottelee häpeilemätön voitonriemu, ja se valtaa jatkuvasti elintilaa epävarmuudelta.

Tuntuu, että joka suunnasta tunkee nyt viestiä siitä, miten poikkeustilan vuoksi pitää olla armollinen itselleen, tehdä minimi ja olla ylpeä siitä, että jaksoi kävellä lähikauppaan hakemaan sipsipussin. Toki sympatiani ovat heidän puolella, jotka näiden tunteiden kanssa kamppailevat. Kevät on kuitenkin aina ollut itselleni hyvin riemukasta aikaa, enkä aio antaa minkään estää tällä huumaavalla hybriksellä ratsastamista. 

Olen päättänyt kääntää katseeni kohti onnistumisiani ja iloita niistä. Sillä voisin minä suruunkin keskittyä: kaikki lapsettomuushoidot on keskeytetty poikkeustilan takia. Jos joku haluaa tietää, miltä puolitoista vuotta kestänyt lapsettomuus tuntuu: ihan vitun paskalta. Kirjoitan siitä joskus toiste. Monella tapaa olen kovettanut itseäni, en jaksa enää olla jatkuvasti sydän syrjällään. En osaa sanoa, mitä se tarkoittaa, mutta tiedän leikanneeni pehmeimmän palan itsestäni pois. Se on vapauttanut minut. Tuntuu, että on tullut aika lunastaa potentiaalini. En enää pelkää epäonnistumisia, ne ovat vain merkki siitä, että venyttää rajojaan. Haluan näyttää kaikille: tytöille jotka eivät halunneet olla kavereitani ja pojille, jotka eivät halunneet seurustella kanssani. Tiedän, että on lapsellista ajatella ensinnäkin joitakin ikäviä menneisyyden ihmisiä ja toisekseen elämää minään näyttämönä tai kilpailuna. Siitä huolimatta otan tämän raivokkaan hetken ja iloitsen, sillä olen päättänyt kääntää heikkouteni vahvuuksikseni: kehitän itseäni, koska en osaa vain olla. Rakastan palavasti, koska en osaa olla vailla hurjia tunteita. Annan kaikkeni tälle kaupungille, koska en osaa lähteä täältä. Annan sydämeni niille joihin luotan, sillä luottamukseni muihin on mennyt.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: